Kognitiivinen terapia

Kognitiivisessa terapiassa tavoitteena on auttaa asiakasta itse oivaltamaan, ymmärtämään omaa kokemusmaailmaansa ja käyttäytymistään ja sitten löytämään keinoja näiden muuttamiseen myös käytännössä. Terapiatyöskentelyn lähtökohtana on aina asiakkaan henkilökohtainen, ainutkertainen kokemus.

Kognitiivinen terapia on yhteispeliä, jossa asiakas ja terapeutti työskentelevät yhdessä määriteltyjen tavoitteiden eteen. Terapeutti perehdyttää asiakkaan valitun hoitomuodon tapaan ymmärtää psyykkisiä vaikeuksia sekä terapian peruskäsitteisiin ja työtapoihin. Näin asiakas ja terapeutti pystyvät tekemään mahdollisimman tasavertaista yhteistyötä. Terapeutti on kuin asiakkaan myötäelävä rinnalla kulkija, joka erityisesti kyselemällä ja yhdessä harjoitellen auttaa asiakasta löytämään joustavampia toimintatapoja ja siten voimaan paremmin.

Skeematerapia

Skeematerapia on integratiivinen terapiamenetelmä, jota käytetään tunnelukkojen työstämiseen. Se pohjautuu kognitiiviseen terapiaan ja siihen on lisätty menetelmiä psykodynaamisesta terapiasta, hahmoterapiasta, tietoisuutaitoterapiasta ja ratkaisukeskeisestä terapiasta. 

Skeematerapiassa l. tunnelukkotyöskentelyssä tunnistetaan haitallisia skeemoja eli tunnelukkoja ja moodeja eli mielentiloja, sekä näihin liittyviä ajattelu-, toiminta- ja selviytymistapoja. Haitallinen skeema voi olla esimerkiksi epärealistinen pelko tai ihmissuhteita hankaloittava ajattelu- ja käyttäytymistapa. Tunnelukkoja käsitellään kokemuksellisilla työmenetelmillä, kuten mielikuvatyöskentelyllä.

Skeemakäsitteen ovat kehittäneet USAssa Psykoterapeutit Jeffrey Young ja Janet Klosko

Ratkaisukeskeinen lähestymistapa

Ratkaisukeskeisyys on käytännön strategia, joka antaa välineitä ongelmatilanteissa ja kehittämistyössä toimimiseen sekä yksilö- että ryhmätasolla. Työskentelyyn sisältyy aina myös arviointia, joka tekee edistymisen näkyväksi.
Termi "ratkaisukeskeisyys" ei viittaa valmiiden ratkaisujen tarjoamiseen keskustelukumppanille, vaan tämän tavoitteisiin, päämääriin ja voimavaroihin keskittymiseen.

Lähestymistavassa korostuu asiakaslähtöisyys, asiakkaan arvostaminen, tasaveroinen keskustelu, yhteistyö ja asiakkaalle tärkeiden tavoitteiden hyväksi työskentely. Se on osoittautunut hyödylliseksi myös työyhteisöjen kehittämisessä ja konfliktitilanteiden selvittämisessä.

 "Jos ei ole ongelmaa, älä korjaa mitää. Jos tekemisesi ei toimi, tee jotain eri tavalla.
Kun asiat toimivat, tee lisää samanlaista."

Tietoisuustaidot

Tietoista läsnäoloa on tutkittu paljon ja sen tehokkuus on todettu sekä fyysistä että psyykkistä hyvinvointia edesauttavana tekijänä.

Tietoinen läsnäolo on nykyhetken hyväksymistä ja samalla omien ajatusten, tunteiden ja kokemusten hyväksymistä tässä ja nyt. Tietoisuus- ja läsnäolotaidoilla tarkoitetaan kykyä keskittyä meneillään olevaan hetkeen.

Tietoisen ja hyväksyvän läsnäolon harjoittaminen on avuksi masennuksen, ahdistuksen, stressin ja kivun lievittämisessä. Mindfulness edesauttaa sekä fyysistä että psyykkistä hyvinvointia.

NLP

NLP on malli siitä miten aivomme toimivat: miten opimme, ajattelemme, kommunikoimme, teemme päätöksiä ja motivoidumme. NLP on ennen kaikkea menetelmä, jonka avulla saadaan aikaan toivottuja muutoksia ja sen myötä haluttuja tuloksia. Se on menetelmä joka keskittyy muutokseen ja tulevaisuuteen, siihen mitä pystymme tekemään, muuttaaksemme tulevaisuuden sellaiseksi kuin haluamme.